Onnittelut elämänmuutoksesta

Työviikonvaihde takana, huomenna on vapaapäivä. Tai siis palkaton työpäivä, koska palkkatyön sijaan joudun muuttamaan kaksi suurta akvaariota vanhasta osoitteesta uuteen. Jummijammi, se on kaamea työ mutta onpahan se sitten ainakin tehty huomisiltaan mennessä.

Sain tänään puhelun ihanalta kummitädiltä, joka halusi onnitella minua elämänmuutoksesta. Voi miten ihana asenne! Tähän saakka olen saanut kaikilta valtavasti tukea ja lohdutusta, joka on kaikki tullut todellakin tarpeeseen, mutta kyllä minua tuo onnittelukin todella hymyilytti. Tässä kohtaa eroprosessia se alkaa ehkä olla jo paikallaan. Onnittelu sai minutkin näkemään tilanteen vähän uudella tavalla. Hyvällä tavalla.

Kuvasin sieniä, mutta kuvaan tuli myös koiran pylly.
Olen alkanut lämmitellä valokuvaamisharrastusta taas viimeisen viikon aikana. En olekaan aikoihin kuvannut samalla tavoin kun taas nykyään. Aiemmassa kodissa tuli kuvattua kaikenlaisia sieviä sisustusjuttuja, mutta nyt olen alkanut jälleen kuvaamaan luontoa ja kokonaan uudenlaisia kohteita.

Kohta taitaa olla aika käydä maate.

Eikö ole kaunista? Ei varmaan tarvitse ihmetellä, miksi palaan tuonne päivä toisensa jälkeen...
Laitoin jokin aika sitten sähköpostia Salon luonnonmetsäsäätiöön ja kysyin, josko heillä olisi tarvetta vapaaehtoistyöntekijälle. Tänään tuli vastaus ja se oli positiivinen: hommaa löytyy kyllä. Olen tästä todella iloinen, koska haluan todella mukaan luonnonsuojelutyöhön nimenomaan Salon alueella.

Salon luonnonmetsäsäätiö ajaa Teijon kansallispuiston asiaa ja itsekin Teijon alueeseen rakastuneena aihepiiri on minulle jo valmiiksi hyvin tärkeä. Toivon kovasti saavani vapaaehtoistyön parista uusia tuttavuuksia.


On selvää, että tuleva elämäni koti tulee olemaan meren tai ainakin järven vieressä. Teijolla on paljon järviä ja vieläpä merikin, joten ei ole ihme, että haikailen sinne niin kovasti. Tähän elämäntilanteeseen Teijo on minulle liian kaukainen paikka, mutta kun elämäni alkaa asettua uomiinsa, lienee selvää, että katseeni kääntyy Teijoa kohti.

En tietenkään voi sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että muuttaisin joskus muualle päin Suomea, kuten järvi-Suomeen tai Lappiin. Mistä minä tiedän, mitä elämä tuo tullessaan. Mutta lähtökohtaisesti minusta tuntuu siltä, että mielelläni jäisin Saloonkin. Täällä on kaunista ja hyvä olla, tämä on sopivankokoinen kaupunki ja koko suuressa kunnassa on monipuolisesti kaikkea, niin luontoa kuin palveluita. Minulla on täällä myös unelmieni työpaikka, josta en kyllä hevin luopuisi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Variaattorin hihnan vaihto

Lapin äijän keitto

Haluamisesta