Yksinolon alku

Kohta tulee kaksi viikkoa täyteen yksinasumista. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen alkanut saada kokemusta siitä, mitä on asua yksin. Ja eihän se ihan kamalaa ole. Minulla on onneksi ihanan kaunis asunto ja vielä ihanampi koira, joilla on molemmilla ollut valtava rooli tämän elämänmuutoksen onnistumisessa.

Aamut olivat aluksi kamalia, mutta nekin ovat alkaneet sujua jo kivasti. Ihmeesti sitä ihminen tottuu ja rentoutuu, kun uudet olosuhteet tulevat edes hiukan tutuiksi.

Ihanaa tulla kotiin, kun joku on vastassa <3 
Kämppä alkaakin olla jo valmis, enää kirjalaatikot pitäisi muuttaa. Suunnittelin saattavani muuton loppuun tulevana maanantaina. Minulla on kolme suurta kirjahyllyä vielä tyhjillään, mikä enteilee, että muutettavien kirjojen määrä ei ole ihan pieni. Onneksi saan apujoukkoja muuttoon. Samalla saan mainion mahdollisuuden varmistaa, ettei kirjahyllyihini päädy enää mitään roskapaperia, kuten vanhoja kouluvihkoja tai muuta.

Kun kaikki tavarat on muutettu, voin lopultakin myydä toisen autoni pois. Nyt sitä on vielä tarvittu muuttojuhtana, koska se on todella tilava, toisin kuin uusi autoni, johon mahtuu hädin tuskin kaksi kauppakassia.

Iltalenkistä on muodostunut yksi tärkeimmistä henkirei'istäni. Ei niinkään kuntoilun vuoksi (vaikka hyväähän sekin tekee) vaan siksi, että minulla on jotain, mitä illoilta odottaa. Ajatus ihanasta iltalenkistä kauniissa maalais-, järvi- ja merimaisemissa antaa puhtia koko päivään. Talvi etenee ja tiet jäätyvät, mutta uskon, etten silti ala lenkkeillä jatkossakaan kaupungissa, vaan ajan kaupungin ulkopuolelle nauttimaan kunnon maisemista ja lenkkireiteistä. En ehkä aja joka päivä yhtä kauas kuin nykyään, mutta jonnekin edes silti. Se on koirallekin kivempaa, että hän saa olla lenkillä vapaana, kun lähistöllä ei ole ihmisiä ja pelottavia pyöräilijöitä.

Ystävä ehdotti tea partyja täksi illaksi ja sehän sopii. Lenkin jälkeen mikään ei tunnu niin hyvältä kuin ystävän seura, rauhallinen ilta, rentouttava telkkarin katselu, jutustelu, juoruilu ja rajoittamaton teen juominen. Arki-illat pelastaa vuodesta toiseen subin ohjelmisto, josta tulee miehen puolikkaita, the big bang theorya ja simpsoneita taatusti ja luotettavasti. TV5 näyttää lisäksi the 70's showta, joka on niin ikään laatusarja. Alkuillasta ei siis ole hankalaa saada mieltään pois ikävistä asioista. Iltayhdeksän jälkeen tilanne on huonompi, koska silloin aletaan joka kanavalla näyttää jotain murhaohjelmia, jotka ovat kaikki keskenään samanlaisia ja yhtä raakoja ja huonoja (uusin pohjanoteeraus on Holmes NYC, joka on todella outo ja epähauska).

Edellisestä elämästäni kaipaan vain muutamia asioita, mutta yksi niistä on BBC entertainment ja siellä jatkuvasti pyörivä top gear. Saisipa jostain tilattua vain yhden, erillisen kanavan, joka näyttäisi pelkästään top gear UK:ta.

Kommentit

Eronnut Mies sanoi…
Hei,

Kirjoitat todella hyvin, blogiasi on todella mukava seurata. Huomasin, että tykkäät Top Gearista. Olen itse sarjan suuri ystävä. Juurikin eilen katselin tämän tuotantokauden osia. Laita sähköpostiosoitteesi niin laitan linkin sinulle josta näet kaikki tuotantokaudet 1-20 :)
- Jonna sanoi…
Moi
Kiitos paljon kommentistasi :)
Joo mulle on vuosien mittaan kehittynyt hyvin lämmin ja läheinen suhde top geariin. On se ihme sarja, kun samojakin jaksoja jaksaa katsoa aina vain uudelleen ja aina ne on yhdä hauskoja!
Kivaa kun liityit seuraajaks. Kyllä tässä kaikki tarvitaan että pääsee taas kunnolla tolpilleen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Variaattorin hihnan vaihto

Lapin äijän keitto

Haluamisesta