Ihanaa kuningasrapua

Laitettiin eilen illalla ystävän kanssa kuningasravun jalkoja. Oltiin päivällä ajettu Hammerfestiin ja takaisin - kirjoitan siitä myöhemmin - ja illalla pysähdyttiin vielä Lakselviin ostamaan majoneesia ja sämpylöitä rapujen kyytipojiksi. Kotona oltiin joskus yhdeksältä tai kymmeneltä.

Valittiin noin kilon verran kuningasravun jalkoja pakkasesta. Kuningasrapuhan ei ole ihan mikä tahansa pikku nilviäinen. Tässä kuva, josta näkee vähän kokosuhdetta. Eivätkä nuo koivet ole ollenkaan suurimmasta päästä.




Laskin suureen kattilaan kolme, neljä litraa vettä ja lisäsin ystävän neuvosta mukaan kolme kourallista karkeaa merisuolaa. Kuumensin veden kiehuvaksi, jonka jälkeen lisäsin mukaan ravunjalat. Olin pyyhkeen avulla paloitellut jäiset jalat nivelten kohdalta, jotta kaikki osat mahtuivat nätisti kattilaan. Pyyhettä oli pakko käyttää, sillä jäisten ja piikikkäiden, paksujen jalkojen katkominen paljain käsin  olisi ollut turhan tuskaista. Pyyhkeen avulla se oli helppoa.

Jalat muuttuivat punaisiksi heti, kun laskin ne veteen. Vesi myös lakkasi kiehumasta, mutta muutamassa minuutissa se alkoi kiehua uudelleen. Juuri tästä syystä suuret, jäiset jalat on keitettävä suuressa kattilassa, jossa on paljon vettä. Muutoin menisi ikuisuus, ennen kuin vesi alkaisi uudelleen kiehua.




Jalkojen annettiin kiehua noin 18 minuuttia. Tämän jälkeen nostelimme jalat pihdeillä siivilään, kaadoimme kattilasta kuuman veden pois (joku kuulemma säästää sen ja tekee siitä sitten jotain vielä muuta) kaadoimme jalat takaisin kattilaan ja laskimme päälle kylmää vettä.

Hetken päästä jalat leikattiin saksilla auki siten, että saksen alempi terä tungettiin jalkaan sisälle ja kova kuori leikattiin pituussuunnassa auki. Sama toistettiin jalan toiselle sivulle. Samalla periaatteella kuin jos leikkaisi pitkittäin kahteen osaan talouspaperirullan.

Sitten ei kun syömään. Jalat olivat täynnä maukasta, valkoista lihaa. Olimme lämmittäneet sämpylät uunissa ja laitoimme sämpylänpuolikkaiden päälle majoneesia ja ravunlihaa. Päälle vielä muutama tippa sweet and sour -kastiketta. Jumaliste, että oli hyvää. Kilosta hyisiä ravunjalkoja söi kaksi ihmistä itsensä kylläiseksi.




Tällaistä lähiruokaa täällä. Viikonlopulla menuussa on poron kieltä ja -sydäntä sekä turskaa ja Tenon lohta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Variaattorin hihnan vaihto

Lapin äijän keitto

Haluamisesta