Kalassa kotipihalla

Vaikka muutimme kaksi viikkoa sitten, olemme ehtineet oleskella ja levätä uudessa kodissamme yhteensä vain muutaman päivän. Paljon on ollut menoa joka puolelle ympäri Lappia - onneksi pelkkiä kivoja juttuja.

Nyt meillä on muutama päivä aikaa hengähtää ennen seuraavia seikkailuja. Kävimme tänään Kittilä cityssä ostamassa ongen, haavin ja matoja.




En ole koskaan ennen ostanut matoja kaupasta. Mutta täällä se on ilmeisesti pakko, sillä maasta niitä ei juuri löydy. Purkillinen matoja kaupan jääkaapista maksaa hieman alle kuusi euroa.

Siitä on aikaa, kun olen viimeksi ujuttanut matoa koukkuun. Jääkaappikylmät matoset olivat mukavan kohmeisia ja siten helppoja koukutettavia, mutta purkin hieman lämmittyä niistä tuli aivan mahdottomia luikertelijoita.

Ongella rannasta tarttui vain sinttejä. Kala kylläkin söi hyvin, koho ei ehtinyt vedessä kauaa rauhassa kellua ennen kuin joku jo veti sen pinnan alle. Tunnissa olisin hyvinkin saanut kasaan silakkapihvit kahdelle.

Päästin kuitenkin kaikki kalat jatkamaan matkaansa.




Mies ja hänen pieni tyttärensä nappasivat haavilla rantaviivasta kalanpoikasia lasipurkkiin, jonka varta vasten kävin ostamassa kirpputorilta. Pienen hetken jälkeen päästimme reippaat, sievät poikaset jatkamaan matkaansa.




Suuret kalat jäivät tänään saamatta, joten grillasimme makkaraa.

Pitää hommata paremmat kalastusvälineet, ainakin pari virveliä. Parasta on kuitenkin kanootti, jonka vanhempani tuovat meille pian. Sillä voimme seilaita joella ja käydä koettamassa kalaonneamme ainakin vastarannan kaislikossa.

Ilma oli tänään aivan mieletön. Sen kunniaksi heitin talviturkkini Ounasjokeen, vaikka lämpötila varjon puolella pysytteli koko päivän alle 15 asteessa.

Sää on hellinyt meitä kaikkina niinä päivinä, jotka olemme ehättäneet viettää Kittilässä. Tämän seurauksena meille on syntynyt (harha)käsitys siitä, että Kittilässä on aina hyvä ilma.