Kurkistus tupaan

Aurinkoisen lauantain kunniaksi ajattelin esitellä kotiamme muutamalla kuvalla. Nämä ovat niitä postauksia, joita on erityisen ihana katsella joskus vuosien päästä uudestaan itse, kun koti on aikojen saatossa taas muuttunut tai ehkä joissain tapauksissa vaihtunut kokonaan.

Ja ehkäpä pieni kurkistus niin sanotusti kulissien taakse tuo minua myös lähemmäs teitä.

Pienessä omakotitalossa, jota asumme, ovat olohuone ja keittiö yhtä ja samaa tilaa. Rakastan tupakeittiöitä, koska sekä olohuone että keittiö ovat kodin yhtä suurta sydäntä. Meillä on myös takka, joka lämmittää mukavasti koko tilaa ja myös makuuhuoneita.

Olohuoneen ikkunasta on hyvä näkymä Ounasjoelle, joka virtaa aivan talon vieressä.
Suurimmat huonekalut, kuten sohva ja aivan mielettömän upea kelohirsistä tehty keittiön pöytä- ja penkkikalusto olivat täällä valmiina. 

Tekstiilit taasen olen vuosien saatossa hankkinut pääasiassa Salon mahtavan hyviltä kirpputoreilta. Suosittelen niitä kaikille kirppisten ystäville. Ne ovat ainoa kaupunkielämään liittyvä asia, joita olen kaivannut koko vuoden aikana Lapissa. 

Myös kaikki omat huonekaluni olen ostanut aikoinaan kirppiksiltä Salosta. 

Utsjokisen taiteilija Merja Aletta-Ranttilan teoksista tehdyt isot kortit muistuttavat minua Utsjoesta.

Minulle on paljon merkitystä sillä, mitä tavaroita pidän esillä. Tämä pohjaa feng shui -ajatteluun, jonka mukaan esillä olevien tavaroiden on hyvä edustaa hyviä muistoja ja itselle tärkeitä arvoja. 

Sen vuoksi esimerkiksi pidän esillä tiettyjä tärkeitä kirjoja, kuten Kalevalaa (yllä kuvassa päällystettynä punakirjavalla kankaalla), kun toisarvoisemmat kirjat pidän hyllyssä verhon takana.

Ikäviä juttuja, kuten roskia tai laskuja ei tule koskaan pitää esillä.


Minulla on kaksi Buddha-patsasta, kuvassa näkyvä pieni Buddha ja ensimmäisen kuvan keskellä kaapin päällä istuva isompi. Ne muistuttavat minua siitä, kuinka pääsin jaloilleni ja aloin löytää todellista minääni uudelleen eron jälkeen pari vuotta sitten.

Buddhat muistuttavat minulle myös, ettei universumissa ole olemassa hyvää eikä pahaa, joten mitään ei tarvitse murehtia eikä pelätä.


Työpiste on makuuhuoneessa, mikä on kovasti fengshuin oppien vastaista, mutta tilanpuutteen vuoksi nyt välttämätöntä. Hyvitykseksi pyrin pitämään työpisteen mahdollisimman miellyttävänä. Retkeilytamineet ovat siististi hyllyllä, eikä esillä ole ikäviä papereita kuten laskuja.

Hyvän energian luomiseksi työpisteelle olen tuonut yksityiskohdiksi muun muassa lohikäärmepatsaan ja jalokiviä. Jalokiviä minulla on ympäri asuntoa, varsinkin ruusukvartsia, ametisteja, pyriittejä ja jadea. Kivien merkityksestä voit lukea esimerkiksi Energiakeskus Indigon sivuilta. Esimerkiksi pyriitistä siellä kerrotaan seuraavaa:
"(...) pyriitti lisää muistia, keskittymistä ja opiskelijoiden henkistä sekä ruumillista kykyä. Se on myönteinen kivi, joka helpottaa riittämättömyyden tunnetta ja mahdollistaa oman potentiaalin näkemisen."
Minulla on monella pöydällä pieniä erilaisia astioita, joissa on jännittäviä tavaroita, joista jokaisella on oma tarinansa.
Työpöydällä on suuri simpukka, jossa on pieniä jalokiviä. Allosaurus työpöydällä muistuttaa minua lapsuudestani, jolloin dinosaurukset olivat vuosien ajan maailman kovin juttu ikinä.
Makuuhuoneen viihtyvyyttä työpöydästä huolimatta olen koittanut korostaa väreillä. Ja tietenkin siisteydellä. Oli huone mikä tahansa, sen on aina oltava siisti. Tärkeää on, että tavaroilla on oma paikkansa ja pölyt muistetaan pyyhkiä.

Itse suosin kovasti kaappitilaa, hyllyjen edessä olevia verhoja ja pieniä sieviä laatikoita, jotta tarpeellisen arkisen krääsän saa pois silmistä. Tarpeettomasta krääsästä tulee luonnollisesti hankkiutua eroon ja pyrkiä välttämään sen hankkimista ylipäänsä.

Makuuhuoneen värejä meillä ovat vihreä matossa ja keltainen verhoissa. Rahapuu tuo huoneeseen vehreyttä. Minulla ei tosin ennen ole ollut Lapissa kasveja, joten saa nähdä kuinka rahapuu ja olohuoneessa oleva Calathea Medallion selviävät talven pimeydestä.

Upeanvärinen Calathea Medallion on yksi suosikkihuonekasveistani. Sen suurten lehtien alapinnat ovat syvän violetit.
Talomme seinät ja katto ovat kauttaaltaan paljasta puuta. Mäntypaneeli oli ja on edelleen mielestäni hirvitys, mutta täällä puun lämmin väri tuo mielestäni pelkkää kotoisuutta.

Makkarissa seinätilaa hallitsee iso kissa, jonka maalasin joskus vuosia sitten. Rakastan tuota maalausta ja toivon että se kestää mukanani elämän eri kodeissa loppuun saakka.


Kotiin ei tule enää juuri mitään osteltua. Kohnattuani Salon kirppiksiä pari vuotta tulin ostaneeksi kaiken mitä tarvitsee niin tekstiilien, huonekalujen kuin astioidenkin osalta. Se on ihan hyvä, koska shoppailu ei enää innosta, eikä täällä oikein voi shoppaillakaan juuri muualla kuin Rovaniemellä. Nyt saa vain nauttia kaikista ihanista löydöistä, mitä joskus tuli tehtyä.

Kittilän keskustassa on pari pientä sievää sisustusputiikkia, joissa on kaunista ja jopa ihan kohtuuhintaista tavaraa. Sen sijaan keskustan pieni kirpputori Wiksu Wilima saa ainakin salolaisen hiukset nousemaan pystyyn todella korkeilla hinnoillaan.

Aina Salossa käydessäni piipahdan kyllä kirppiksillä... Varsinkaan ihania tekstiileitä, kuten verhoja, kaitaliinoja ja torkkupeittoja, ei vain voi olla liikaa.

Kommentit

Hmmmm... Ihan kuin istuisin taas teidän olkkarissa... Ihanaa päästä edes näin visiitille viihtyisään pesäänne!
Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.