Iltakävely Pallaksella

Tänään piti vähän päästä tuulettamaan päätä ja ajatuksia. Kun sain työt pakettiin ja mieheni oli lenkittänyt Moskun, käynnistimme auton ja kurvailimme Raattaman kautta Pallastuntureita katsomaan.


Iltarusko oli kauneimmillaan kun saavuimme paikalle.


Minulla oli jo kelkkatakki päällä ja mieskin totesi, että sen verran on vilakka, että hänkin taitaa kaivaa Sinisalonsa taas kesän jälkeen esille.


Pallaksella parkkipaikka oli melkein tyhjä, vain yksi auto siellä nökötti. Tunturin rinteessä sen sijaan oli elämää, siellä laidunsi poroja.


Porokuninkaalla oli suuri sarvikruunu. Poro röhisi äänekkäästi juoksennellessaan tokkansa parissa.


Oli mukava vain rauhassa kävellä ja jutella. Mosku oli kotona talonvahtina, sen kanssa ei rauhallisesta iltakävelystä porojen kanssa olisi tullut yhtään mitään.


Ruotsin suunnalla horisontti kangasti. Idän suunnalla hiiripöllö lehahti puunlatvaan hetkeksi tarkkailemaan tunturien illan laskeutumista.


Kyllä tällaiset iltakävelyt tekevät sitten hyvää. Mieli on aivan toinen, kun laskeutuu tunturista rauhallisen kävelyn jälkeen.


Kommentit

Hanna Hyvönen sanoi…
Ai että mitä luksusta! Lähteä nyt työpäivän päätteeksi iltalenkille tunturiin!
Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.