Kotimetsä

Kävin tutustumassa talon vieressä olevaan metsään.


Siellä oli ihanan hämyinen tunnelma.


Metsässä kasvoi mahdottomasti orvokkeja ja kaikenlaisia ihania kukkia. Siellä kukki hilla, ja pian kukkivat valkoisena merenä myös mesiangervot.


Metsän pohjalla kiilteli monessa paikkaa vesi, joka heijasteli taivasta. Siellä kasvoivat mättäillä kauniit kortet.


Metsä on sekametsää lähellä Kittiläntietä. Mutta joelle päin kuljettaessa se muuttuu koivumetsäksi. Tässä metsässä on tilaa kaikenlaisille puille.


Lähellä jokea on suoranaisia rantaniittyjä.


Joki virtaa uomassaan hiljaa. Se tuli eteeni ihan yllättäen. Olin täällä viimeksi lumikengillä, kun lunta oli vielä metrin.


Lähellä nuotiopaikkaa kukkivat kullerot. Kuinka kauniita ne ovatkaan! Ne kukkivat nyt kaikkialla, niityillä ja tienvarsilla.


Pihavajan päädyssä on maalaamani vanha sängynpohja.


Metsä muuttuu pinkiksi, kun maitohorsmat aloittavat kukintansa. Jo nyt siellä kukkii joitain pinkkejä kukkia, joita en tunnista. Soilla kukkivat karpalot vaaleanpunaisina mättäinä.

Menen sunnuntaina Vaalajärven kyläyhdistyksen järjestämälle villiyrttikurssille, jotta metsän antimien ihailu ei jää vain silmämääräiseksi. Jo juhannuksena teimme taivaallisen hyvää nokkoskeittoa - nokkosta on pihalla valtavasti, aion kerätä sitä pakkaseenkin että saa talvella maustaa wokkeja ja kastikkeita.


Kommentit

Vilzu Järvinen sanoi…
Tosi kaunista. Ja on tosi upeaa jos osaa kerätä syötävää luonnosta. Ja vielä jos osaa tehdä jotain gourmet herkkuja niin vielä parempi. Ruuhkasuomen asuntoalueella pihasta löytyy vain piharatamo ja voikukka jota osaan hyödyntää.
Uskomattoman kaunista! Sinulla on kyllä mieletön kotimetsä.
Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.