Eilisillan esitys

Eilen illalla oli hurjat revontulet. Kävelin yksin metsään niitä katsomaan.


Värikkäitä revontulikuvia on niin paljon kaikkialla, että halusin kokeilla jotain erilaista.


Luulin kuulevani revontulten ääniä, mutta sitten tajusinkin, että äänet ovat minusta parin kilometrin päässä olleen, jäätyvän Vaalajärven äänia. Onttoja ja pehmeitä naksahduksia ja suhinoita. Hieno äänimaailma metsän hiljaisessa ilmassa.


Mustavalkokuvissa revontulten luonne näyttää ihan toisenlaiselta.


Suon yllä oli komeita valoja. Ahvenvaaran laella harrastettiin jotain kirkasvalotouhuja.


Olen onnekas, että elän käytännössä täydellisen valosaasteettomuuden keskellä. Kun revontulia on, pääsen autotta nopeasti hienoihin maisemiin niitä kuvaamaan.