Valon viikko

Menneellä viikolla aurinko palasi, kun uuvuttavan loputtomalta tuntunut, kaksi kuukautta yläpuolellamme juminut pilvien peitto päätti lopultakin painua sanonkominne.


Viikkoja ja viikkoja kestäneen, lähes yhtämittaisen harmauden jälkeen tuntui kuin olisin uudesti syntynyt, kun auringonvalo kirkasti maailman aamusta ja päivästä toiseen. Samalla saatiin kireät pakkaset, monta päivää ja yötä jopa 15-20 asetetta.


Pakkasten myötä jäätyi myös joki. Se tuntui minusta haikealta. Alkaa aika, kun kaikki vesi jäätyy, Virtaavaa vettä, tummaa kaunista solinaa ei löydä enää mistään. Kaikki seisahtuu ja hiljenee.


Pilvien lähdettyä näin ensimmäistä kertaa taas tähtitaivaankin. Se tuntui ihmeelliseltä. Ihan kuin olisi herännyt jostain horroksesta. Joka ilta olen nyt tankannut sitä, mennyt ulos edes pieneksi hetkeksi ja tuijottanut tähtitaivasta niska tanassa. Ihan vain siksi, koska en muista, milloin sen olisi viimeksi nähnyt. Harmaa pilvipeitto oli kuin tukkoinen katto: tähtitaivas on moniulotteinen, loppumaton, syvä ja elävä.


Viikolla lämmittelimme nuotiotakin. Kävimme iltamakkarat paistamassa laavulla. Huomenna tulee muuten tasan vuosi siitä, kun kävimme täällä ihkaensimmäisen kerran. Silloin joki oli vielä sula ja lunta hieman vähemmän. Muutoin paikka oli tyystin erinäköinen kuin nyt. Olemme saaneet vuodessa paljon aikaan.


Yksi vuoden aikana koetuista riemuvoitoista oli kuukkelin ilmaantuminen lintulaudalle. Siihen saakka oli tarjolla ollut vain auringonkukansiemeniä, mutta kun kuukkeli tuli, ajoin siitä paikasta kauppaan hakemaan meheviä rasvatankoja ja herkullisia pähkinöitä. Kevättalven ajan kaksi kuukkelia kävi päivittäin, ja nyt syksyllä ne ovat palanneet. Ne oleskelevat pihapiirissä joka päivä lähes koko valoisan ajan.

Tänään kävimme Tankavaarassa syömässä hurjan hyvät hampurilaiset ja kiersimme niiden päälle kilometrin mittaisen Urpiaispolun, jotta sai vatsaa hieman laskettua.


Ravintola Wanha Waskoolimies on by far Sodankylän paras ravintola. Ruoka oli todella hyvää. Hampurilaiseni välissä oli paikallisesta hauesta valmistettu pihvi ja kylmäsavukalaa sekä runsaasti muita maukkaita täytteitä. Lisäksi palvelu oli erinomaista. Ravintolan hintataso on ok ja paikka on viihtyisä ja tunnelmallinen. Ja mikä parasta, se on päivittäin auki aamusta iltaan. Olisipa kirkonkylän tuntumassa jokin vastaava paikka.


Eipä sitä tänään juuri muuta tullut kerettyäkään, kun uni maittoi pitkälle yli kymmeneen. Mutta mitäpä sitä viikonloppuna tarvitsisikaan suuremmin keretä. Oli hyvä päivä.