Tilannekuvia vuoden varrelta

Kännykkään tulee monesti tallennettua semmoisia nopeita hetkiä tavallisesta elämästä. Kännykkä on (välillä valitettavastikin) aina mukana ja hollilla, ja niinhän sitä sanotaan, että paras kamera on se, joka on mukana.

Tulin siivoilleeksi kännykän kuvakansiota ja löysin vuoden varrelta monta tuokiokuvaa, jotka ansaitsevat tulla muistetuiksi ja säilytetyiksi. Tässä niistä 12.

Äidin ottama kuva minusta ja iskästä Porttikoskella Askassa syyskuun alussa. En ollut ennen nähnyt Porttikoskea sulana ja tulin kyllä hämmästyneeksi siitä, että eihän se mikään koski ollutkaan - vain hiljaa virtaava joki komeiden kivipahtojen keskellä. Millainenkohan tämä paikka oli ennen patoja?

Kittilän uimaranta on lempirantani koko Lapissa, melkein koko Suomessa. Sen edelle menee vain lapsuuden uimaranta Perttelin Hossusjärvellä. Kittilässä tuli tänäkin kesänä käytyä pulahtamassa, Ounasjoessa, joka on minulle rakkain joki.

Äidin ja iskän kanssa Uhrilampea kiertämässä syyskuussa.

Kesällä löytyi valtavia, vaaleanpunaisia vanamomattoja metsistä.

Sotakoskenlouhikot. Täällä lähdin yhtenä kesäiltana yksinäni käymään, mutta kamera ei suostunut yhteistyöhön ja paikka jäi lähes kokonaan kuvaamatta. Lisäksi sääsket, paarmat ja kuumuus ajoivat minut tuolta melko nopeasti pois.  Sotakoskenlouhikot ovat Jeesiöjoen pohjoisrannalla. Itse koski jäi minulta vielä löytämättä, käyn täällä ehkä uudelleen keväällä.

Isosisko piipahti loppukesällä kylässä ja kävimme Sodankylän upealla kotiseutumuseolla. Tämä kuva on päärakennuksesta, joka aikoinaan siirrettiin Rieston kylästä turvaan Lokan vesien alta. Tässä tilassa on kuvattu myös Mosku-elokuvaa.

Sahan, kirveen ja puukon kanssa veistelin itselleni puisen kuukkelin. Kuvassa ensimmäinen siipi on jo valmiina ja toinen muotoutumassa.

Kotimetsässä sain kerran tämmöisen seuralaisen, se kulki perässäni pitkän matkaa. Tuossa maisemassa törmää poroihin usein.

Äidin ottama kuva minusta tutkimassa pilkkaan tehtyjä merkintöjä Kelujärven Nuolikirkon juurella. Käytiin kesällä äidin kanssa kahdestaan katselemassa Nuolikirkon ja -lammen maisemia. Yritimme löytää myös Nuolivaaran luontopolulle, mutta polun alkupää jäi sillä erää löytämättä. Kävin siellä sitten paremmin sijaintitiedoin myöhemmin syksyllä mieheni kanssa.

Kissan varpaanjäljet kuistin kivetyksellä.

Käytiin vanhempieni ja mieheni tyttären kanssa Levillä kotieläinpihalla alkutalvella. Tapasimme porojen lisäksi mm. lapinlehmä Hertan ja hänen elokuussa syntyneen vasikkansa Oonan. Kuvassa taitaa olla Jekku-poro, joka poistui kohta takavasemmalle huomattuaan, ettei meillä ollut herkkuja antaa.

Tämä kuva on Luostolta tältä päivältä. Kävimme sunnuntaipäivän ratoksi ajolenkin Suvannon kylässä, ja takaisin päin ajaessa pysähdyttiin Ahvenlammella. Huomasin kuukkeleiden piukuttavan puiden latvuksissa ja katsottuani tarkemmin äkkäsin, että kahden kuukkelin seurassa siellä olikin varpuspöllö. 

Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.

Instagram @jonna_saari