Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2018.

Talvi saapuu pihamaalle

Kuva
Viimeisten kahden viikon aikana on luontoon hiipinyt monta talven merkkiä. Ruska alkaa olla takana päin, ainakin meidän metsässämme ovat koivut jo lehdistä täysin paljaat. Haavat pitävät vielä lehdistään kiinni, ja naapureiden pihoilla kasvavat komeat haavikot tuovat hienosti väriä meidänkin maisemaamme.
Lintulaudalle on kuhina palannut. Yhtenä päivänä näin ensimmäistä kertaa kesän jälkeen silmäkulmassani ruosteenpunaisen leimahduksen, ja juoksin äkkiä viemään pähkinöitä lintulaudalle. Siitä päivästä lähtien ovat kuukkelit, kuten myös närhet, järripeipot ja viherpeipot käyneet taas aamusta iltaan lintulaudalla.

Uintikautta koitan jatkaa mahdollisimman pitkään. Joki on vuolas ja syvä, uiminen on helppoa kunhan ei anna kylmän haitata. En lämmitä saunaa, enkä aina mene suihkuunkaan uinnin jälkeen, vaan annan päivän hikien ja likojen huuhtoutua jokiveteen. Vedestä pois noustessani kehon valtaa ihana lämpö, joka jatkuu pitkälle iltaan. Uinnin jälkeisen hyvän olon ja lämmön kanssa on mukav…

Kiitollisuudesta

Kuva
Elämän edetessä olen saanut tutustua monenlaisiin ihmisiin ja kuullut mitä erilaisimmista ihmiskohtaloista. Viimeisten vuosien aikana on kiitollisuus nostanut päätään arkisissa tuntemuksissani tavalla, jota en ole aiemmin osannut kokea. Olen oppinut arvostamaan asioita, joita ennen tapasin pitää itsestäänselvyytenä.

Aamutelevisiossa juontaja taivasteli haastateltavalta, että ihan joka päiväkö pitäisi jaksaa olla kiitollinen. Siinäpä vasta onkin sellainen ajatus, johon varmasti jokaisen meistä olisi hyvä tarttua. Ilman kiitollisuutta ei voi olla kovin perustavanlaatuista hyvää oloa - jos ei osaa olla mistään kiitollinen, ei voi olla myöskään onnellinen. Jatkuva paremman ja enemmän havittelu ja omistamisesta kynsin hampain kiinni pitäminen on tie pelkkään tyytymättömyyteen, sillä koskaan emme voi saada kaikkea ja mitä saammekin, voimme milloin tahansa menettää.

Luonnon tarjoamassa hiljaisuudessa kiitollisuuden ääni on helpompi kuulla, ainakin, jos sitä pysähtyy kuuntelemaan. Ja koska el…

Kuvauspäivä Vuotson kanavalla ja Muteniassa

Kuva
Joskus elämässä tulee vastaan sellaisia hetkiä, että ei voi kuin huokaista syvään ja miettiä, kuinka ihmeessä sitä on näinkin upeaan paikkaan ja tilanteeseen ajautunut. Minulle yksi näistä hetkistä tuli eilen, kun sain nauttia Lapin avaruudesta, upeasta syyssäästä ja mykistävän hienoista maisemista hyvässä seurassa Pohjois-Sodankylässä. Taisin jossain vaiheessa päivää todeta, etten olisi muutama vuosi sitten osannut edes haaveilla mistään tällaisesta.


Olin lupautunut mieheni kanssa valokuvauksiin, joissa otettiin kuvia Pohjois-Sodankylän matkailuyhdistykselle, Visit Sompiolle. En siis ollut itse kuvaamassa, vaan olin mukana kuvissa.

Tapasimme seurueemme kanssa Vuotsossa aamulla. Siitä lähdimme venerantaan, josta suuntasimme Vuotson kanavan laineille kohti Lokan tekoallasta. Matkan varrella pysähtelimme kuvaajan valitsemissa paikoissa valokuvaamassa erilaisia aktiviteetteja, joita Sompiossa voi ja kannattaa syksyisin tehdä.

Seurueemme pakkautui suuren tavaramäärän kanssa kahteen jokive…

Syysterveiset

Kuva
Syksy ja ruska ovat täydessä vauhdissa täällä Sodankylän tuulisissa kiveliöissä. Olemme syksyä vasten laittaneet laavua kuntoon niin, että toimme sinne kunnon penkit. Nyt siellä on aivan mahtava viettää aikaa, kun on tilaa olla ja istua, kuunnella joen solinaa ja nauttia metsän tunnelmasta. Se on ihana, oma piilopaikka.


Ruskan värit ovat vallanneet pihamaan. Punaista ja keltaista on kaikissa eri sävyissä. Sininen taivas ja keltaiset lehdet ovat ihana yhdistelmä. Nyt parina yönä olen nähnyt myös tähtitaivaan ensimmäistä kertaa kevättalven jälkeen. Revontuliakin on ollut, mutta en ole valvonut niin, että olisin niitä vielä tullut nähneeksi.



Joessa on valtavan paljon pieniä kaloja. Yhtenä päivänä seurailin, kun kalat uivat vastarannan vesirajassa akanvirran suuntaisesti ylävirtaan. Kaloja tuli koko ajan lisää ja lisää, jatkuvana virtana aina vain uusia kaloja. En tiedä, minne mahtoivat olla menossa.


Tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa elämässäni päässyt sienestyksen makuun oikein kunnol…