Tekstit

Kuulumisia

Kuva
Kaamos alkaa virallisesti ensi viikolla, mutta enää pariin viikkoon (kolmeen jopa?) ei aurinko ole näkynyt pihallemme. Meillä on siis tällainen mikrokaamos vallinnut jo kauan. Viime viikonloppuna käytiin Levillä ja Ylläksellä, ja siellä hieman korkeammalla aurinko vielä näkyi tulipunaisena pallona horisontissa. Katsoin suoraan sitä kohti, vaikka niin ei saisi tehdä, ja yritin imeä sen voimaa verkkokalvojen läpi vielä, kun se oli mahdollista.

Joskus tammikuun lopulla saataneen seuraavat oikeat, kirkkaat ja valkoiset auringonsäteet.


Mies on yövuorossa joten itsenäisyyspäiväkin meni pitkälti yksin kotona, kissa seurana. Katselin youtubesta Antti Holman ja Ismo Leikolan videoita ja myöhemmin illalla Nightwishin live-keikkoja.

Kahdentoista tunnin yöunien jälkeen lorvin aamupäivän ja menin ulos keittämään aamukahvit puoli yhdeltä. Ilma oli utuinen, harmaa, hämärä ja hiljainen. Metsä oli ja on edelleen kuin kuorrutettu sokerilla, viime päivinä on ollut kosteaa. Närhet rääkyivät kuusissa, ne …

Millaista veden alla on?

Kuva
Lunta sataa ja on harmaata. Pakenen ajatuksissani kesän muistoihin pinnan alle. Sinne, missä kirkkaana paistava aurinko kirjoo turkoosin veden läpi pohjaan kultaista, elävää valoverkkoa, jonka läpi oma varjo lipuu painottomana. Viime kesänä tuli koettua ihan uskomattomia hetkiä vedessä, ja halusin paneutua aiheeseen vielä kerran ennen kuin vuosi päättyy.

Sain Instagramin kautta muutamia kysymyksiä harrastukseen liittyen ja aion nyt vastata niihin. Tässä jutussa kerron millaisia varusteita pinnan alla käytän, millä kuvaan vedessä, miten hienoja kohteita löytyy ja millaisia on olleet mun mieleenpainuvimmat vedenalaiset kokemukset.

Mitä varusteita tarvitaan?

Sukeltaessahan tarvitaan vaikka minkälainen valikoima tavaraa, ja siitä minulla ei luoja nähköön ole minkäänlaista tarkempaa hajua. Itse en harrastakaan sukeltamista, vaan snorklaamista, joka on huomattavasti kevyempi (ja kätevämpi ja halvempi) tapa päästä vedenalaisen maailman lumoihin.

Snorklatessa ainoat pakolliset tarvikkeet (uima…

Paras kesä 20 kuvassa

Kuva
Viime kesä oli aikuiselämäni tähänastisista paras. Se alkoi niin mainiosti, kun sain jo toukokuussa päähäni lähteä äidin synttäreiksi etelään, ja käytiin tuolloin kierros Saaristomerellä. Elokuussa palasimme paremmalla ajalla. Koko kesään mahtui paljon aivan mielettömiä hetkiä niin Lapin, etelärannikon kuin vähän Kuopion ja Ahvenanmaankin luonnossa. Tänä kesänä pääsin aiempaa paremmin myös vedenalaiskuvauksen makuun.

Tässä 20 kuvamuistoa viime kesältä.










Unelmia metsästä

Kuva
Koska olen aika saita, minun on onnistunut säästää vuosien varrella hiukan rahaa. Monen mielestä se olisi varmasti pieni summa, minulle se on iso summa. Joka vuosi on tuo summa hiukan kasvanut, ja olen istunut sen päällä kuin tatti, tiukkoja kuukausibudjetteja noudattaen ja pienimuotoista elämää eläen.

Olen kuitenkin miettinyt hiljalleen mieleni sopukoissa vuosien varrella, mitä sillä summalla tekisin. Tilillä sen arvo hiljalleen hiipuu.

Tämän vuoden aikana yksi vaihtoehto on alkanut tuntua selvästi paremmalta kuin muut.

Haluaisin ostaa rahalla metsää. Mutta en mitä tahansa metsää.


Eräänä päivänä löysin itseni naputtamasta äidille tekstiviestiä. Kenelle mamman ja papan metsät päätyivät?

Onneksi kävi ilmi, että ne ovat suvussa yhä. Minulla ei ole hajuakaan, millaisista metsistä siinä on kyse tai olisiko niistä siivu myynnissä, mutta se on vaihtoehto, johon aion perehtyä.

Minua kiinnostavat myös isäni kotimetsät Suomusjärven takamailla, Salitun suunnilla, jossa isäni on kasvanut saaress…

Marraskuun kuvajaisia

Kuva
Marraskuun alku on ollut kaikkea muuta kuin synkkä. Monena iltana on saatu nauttia kirkkaista taivaista ja linnunradan muodoista, ja kaamoksen etiäisenä on maailma jo lähes päivittäin pukeutunut upeisiin pastellisävyihin: sineen, purppuraan ja oranssiin.

Riekot ovat jo valkoisia ja oravat harmaita. Lunta on ehkä kolmisenkymmentä senttiä, ja joen jää kestää jo kelkkailla (näemmä).

Tässä muutama kuvapoiminta marraskuulta.












Joulukuussa edessä on kaksi retkeä kotikonnuille. Tuntuu hurjalta toivoa, että siellä olisi maa sula, mutta sitä kuitenkin toivon. Olisi ihanaa nähdä vihreää sammalikkoa ja kuulla purojen vapaina juoksevia vesiä.

OTA YHTEYTTÄ

Heräsikö ajatuksia tai kysymyksiä? Minulle voit laittaa viestiä Instagramissa @jonna_saari