Tekstit

Kuvia Lapin pikkukylistä

Kuva
Ajelin viikonloppuna Kuivasalmen suunnalla ja näin matkan varrella ihania pikkukyliä. Tulin ajatelleeksi, mitä muitakin tunnelmallisia kyliä on aikojen saatossa tullut Lapissa nähtyä. Kaikki eivät ole olleet kuvauksellisia, ja ovat siksi jääneet kuvaamatta. Jotkut kuitenkin – lähinnä ne, joissa on säilynyt vanhoja rakennuksia – ovat olleet todella suloisia.

Mitään saaristolaiskylien idylliähän Lapissa ei ole, koska vanhojen talojen joukkoonkin uudisrakennukset on tehty täällä, noh, uudisrakennuksiksi. Ei kovin kauniiksi. Sama homma melkein koko Suomessa, pois lukien mm. Ahvenanmaa, jossa on mielestäni hiukan edes mietitty että miten uudet  rakennukset istuvat maisemaan ja vanhaan rakennuskantaan.

Suurin osa Lapin kylistä on myös niin pieniä – vähän taloja laajalla alueella – että kuvaaminen on aika hankalaa. Tunnelma kuviin on kuitenkin mahdollista ikuistaa.

Tässä muutamia kyläkuvia vuosien varrelta. Mukana pari tutumpaakin kylää hieman yllättävistä kulmista. Kuva per kylä!












Miten Lappi on muuttanut elämääni?

Kuva
Tulinpa iltakävelyllä ajatelleeksi kaikkia niitä asioita, jotka elämässäni ovat muuttuneet viimeisten viiden vuoden aikana Lapin ansiosta. Aika hauskoja juttuja nämä kaikki, keräsin oikein listan!
1. Vaatekaappi. Tai ei siis kaappi ole vaihtunut (tai no on sekin), mutta tarkoitan sen sisältöä. Mulla on nykyään määrällisesti ehkä neljäsosa siitä vaatemäärästä, mikä mulla ennen oli. Kaupunkivaatteita eli ns. parempia vaatteita ei ole enää ollenkaan, jotkut farkut ehkä jossain kaapin uumenissa vielä lymyää mutta en kyllä ole aikoihin niitä enää nähnyt. Mulla on pelkkiä mettävaatteita ja niissä oon oma itseni. Naurattaa ajatella, millaisissa vaatteissa aikoinaan muutin ja kuvittelin, että pärjään niillä Lapin talvessa (jossain Seppälän "toppatakissa"). Onneksi puoliso löytyi suht pian ja se neuvoi millaisia vaatteita kannattaa ostaa. Ekana talvena viis vuotta sitten hankittu takki on edelleen aktiivisessa käytössä.

2. Käsilaukku. No käsilaukkuahan mulla ei enää olekaan, en ymmär…

Itsetutkiskelua pala palalta: Henkimaailman juttuja

Kuva
Kesällä 2013 läpikäymäni enkelihoidon jälkeen en ole pienimmäksi hetkeksikään kyseenalaistanut henkimaailman olemassaoloa. Uskoin siihen kyllä ennenkin hoitoa, mutta se oli nimenomaan uskoa – uskoahan saa kukin mitä haluaa. Hoito fyysisine kipuineen – ilman kosketusta – ja kipujen parantuminen ennen hoidon loppua, sekä kaikki ne asiat joita hoitaja minulle kertoi hoidon päätteeksi – asioita, joita en ollut koskaan hänelle kertonut – saivat minut vakuuttuneeksi.

Nyt koen tiedostavani jotain, johon ennen vain uskoin. Joskin edelleenkin tiedostan tiedostavani vain minimaalisia tiedon rippeitä siitä äärettömästä kokonaisuudesta, joka on henkimaailma.

Hoidon kulusta kirjoitin aiemmin täällä. Enkelihoitajia on varmasti monenlaisia, mutta itseäni hoitaneeseen naiseen minulla syntyi järkkymätön luottamus. En menisi enää muille hoitoon kuin hänelle. Löysin kyseisen naisen parhaan ystäväni suosituksesta ja olen tavannut hänet kaikkiaan neljä kertaa. Huomaan usein ajattelevani häntä ja toivoisin…

Ihana syysloma

Kuva
Pidin viime viikon syyslomaa, eikä viikko olisi voinut antoisampi olla. Olin edeltävän viikonlopun ollut yksikseni, saanut laskeutua loman rauhaan omissa oloissani muun muassa Pallaksella.

Alkuviikolla sain luokseni kaivattuja vieraita, kun vanhempani tulivat etelästä kylään.

Lähdimme melkein samalta istumalta roadtripille. Ajelimme ensin Pokantielle, jossa tietenkin pysähdyimme kahville Tieva Baariin. Sieltä matka jatkui iltaa vasten Inariin, jossa kauppareissun jälkeen pystytimme leirimme Uruniemi Campingiin. Illalla kävimme äidin kanssa vielä uimassa ja kävelyllä kirkolla. Kirkolle olikin matkaa, ja takaisin saapuessamme saimme huomata miesten jo vetäytyneen yöpuulle – vaikka ilta oli vasta nuori!


Inarin kylänraittia kävellessämme muistelin niitä tuntemuksia joita koin muuttomatkallani viisi vuotta sitten. Koti-ikävä oli ihan hirveä, enkä tiennyt minne olin menossa ja mitä elämä toisi eteeni. En muista muuttomatkasta läheskään jokaista mutkaa, mutta jostain syystä muistan sen hetke…

Heräsikö ajatuksia tai kysymyksiä? Voit kirjoittaa minulle yksityisviestin.

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *