Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2016.

Variaattorin hihnan vaihto

Kuva
Nyt osaan minäkin sitten vaihtaa moottorikelkan variaattorin hihnan. 
Kate auki ja avaustyökalulla kakkosvariaattori rullataan auki siten, että sen lautaset erkanevat hiukan toisistaan. 

Sitten väännetään vanha hihna paikoiltaan pois. 

Ja uutta vaan tilalle. 

Katsotaan hihnan merkinnöistä, että nuolet osoittavat hihnan pyörimissuuntaan, ja ähelletään uusi hihna paikoilleen. Ensin kannattaa laittaa hihna paikoilleen kytkimen (ykkösvariaattorin) takaa ja vasta sitten alkaa irvistellä sitä kakkosvariaattorin ympärille, lautasten väliin.

Kun hihna on paikoillaan, kiristetään kakkosvariaattorin lautaset takaisin niin lähekkäin kuin ne saa kunnes työkalu irtoaa.

Hommahan on suht yksinkertaista ainakin kun pakkasta ei ole sata astetta, eli kun kädet eivät kohmetu kylmästä. Hihnan vaihto kovin kylmissä olosuhteissa lienee varsin epämiellyttävää, sillä hanskojen kanssa touhusta ei ainakaan minulla tullut yhtään mitään, vaan hanskat lensivät komeassa kaaressa tallin seinään lähes välittömästi.

Häämatkakohde vaihtui

Kuva
Kevät alkaa jo vyöryä niskaan ja lumipeite hupenee hurjaa tahtia.

Vierailtuamme maaliskuussa Nikkaluoktassa totesimme paikan olevan paljon vähälumisempi kuin mitä olimme olettaneet. Nikkaluoktan piti olla myös häämatkakohteemme, mutta epäilykset paikan suhteen alkoivat kevään mittaan kasvaa liian suuriksi. Meidän oli nimittäin tarkoitus viettää häämatka kelkkaillen, mutta Nikkaluoktassa ei välttämättä olisi enää huhtikuussa ollenkaan tarpeeksi lunta, ja kaiken kukkuraksi toinen kelkoistamme meni epäkuntoon (yllätys).
Niinpä toissailtana sitten ryhdyimme tuumasta toimeen, peruutimme Nikkaluoktan-varauksen ja pohdimme uutta matkakohdetta. Jotain, jossa olisi Nikkaluoktaa enemmän tehtävää ja nähtävää muutamaksi päiväksi, ilman kelkkailua.

Mies heitti ilmoille Pariisin, mutta totesi heti perään, että ei tee mieli lennellä nyt Eurooppaan. Olin samaa mieltä. Selailimme kuitenkin hiukan lentojen hintoja myös esimerkiksi Kroatiaan, mutta sitten totesimme, että ei, me ei nyt jakseta alkaa lenn…

Pallas kevätauringossa

Kuva
Käytiin tänään kelkkailemassa Raattaman suunnalla kelkkareitillä. Oli aivan upea keli. Nyt on monta päivää ollut kaunista.

Sisko ja hänen ystävänsä ovat kylässä pari päivää, mukavaa että Lappi esittäytyy nyt parhaimmillaan pitkän ja pilvisen talven jälkeen.


Reitti oli ihan hyvässä kunnossa. Metsäisien osuuksien jälkeen Pallastunturit tulivat yhtäkkiä aivan pysäyttävän upeina näkyviin, noin 15 kilometriä ajettuamme.

Pysähdyimme kauniille paikalle eväitä syömään. Mukana oli sämpylöitä ja kuumaa kaakaota.

Maailma oli kauniin värinen kevättalven auringossa.


Huomenna ajatus oli käydä Pyhätunturin maisemissa katselemassa paikkoja jalan. Saa nähdä onko siellä tiet avattu niin että pääsisi autolla huudeille. 
Ajattelin että samalla reissulla tsekattaisiin Törmäslompolossa Seitaniemen seita.

Kuvankäsittelyn ihme

Kuva
Tässä se taas nähdään kuinka paljon iloa on kuvankäsittelystä.

Kuva joka nyt näyttää tältä:


Näytti ennen tältä:


Aikamoista. Itse käytän Lightroomia enkä todellakaan osaa kertoa mitä kaikkia tuonkin kuvan kanssa tein. Koska en muista, koska kokeilin niin monia juttuja. Osa toimi, osa ei. Valoa nyt ainakin laitoin lisää ja varjoja pienemmälle ja väriä lisää ja niin edelleen.

Olen opetellut Lightroomia omin päin, siihen on tosi helppo päästä jyvälle ja sillä saa nopeasti ja näppärästi hienoja tuloksia. Suosittelen!

P.s. Jos sinua kiinnostaa opetella Lightroomin käyttöä jonkun opastuksella, niin esimerkiksi kaverini Johanna Amnelin tekee aiheesta toisinaan postauksia.

Ensikosketus Nikkaluoktaan + uuden SRViperin koeajo

Kuva
Googlasimme talvella Kiirunan seudun potentiaalisia matkakohteita ja törmäsimme etsiskelyissämme Nikkaluoktaan. Kohteessa oli kolme kiinnostavaa seikkaa: paikka oli todella syrjäinen, sieltä lähti kelkkareitti Kebnekaiselle ja alue oli kartan mukaan jylhän vuoriston liepeillä.

Niinpä varasimme mökit oitis ja tällä viikolla oli reissun aika. Meitä oli kolme, sillä saimme mukaamme kelkkakaverin Karigasniemeltä.

Illalla saapuessamme Nikkaluoktan mökkikylään oli ihan karsea ilma. Lunta tuli ja myrskytuuli pöllytti sitä niin, että sitä tuntui tuiskuavan ylhäältä ja alhaalta, edestä ja takaa yhtä aikaa. Menimme äkkiä mökkiin iltaa viettämään ja aamua odottamaan.


Aamullakin oli aika pilvistä, mutta sää oli jo paljon parempi. Mökistä oli hienot maisemat vuoriston liepeille.

Meillä sattui olemaan väliaikahuostassa vanha kakstahti-Yammu, ja koska siinä oli talon paras telamatto, olimme ottaneet sen mukaan. Pittäähän sitä kokkeilla!

Ajoimme Kebnekaisen kelkkareittiä parikymmentä kilometriä aina …